Vituttaa rahanmeno

perjantaina 11. marraskuuta 2022

Edellisiltana tekemäni reppututkimus paljasti seuraavat asiat:

  • Patagonian reppuja ei mitä todennäköisimmin ole Thaimaassa saatavilla.
  • Arc’teryxin reppuja ei mitä todennäköisimmin ole Thaimaassa saatavilla.
  • Ospreyn reppuja on Thaimaassa saatavilla.
  • Osprey valmistaa oikein hyviä reppuja.
  • Osprey tarjoaa tuotteilleen ikuisen takuun.
  • Osprey valmistaa reppua nimeltään Farpoint 40, joka soveltunee käyttötarkoitukseeni.
  • Osprey Farpoint 40 on testivoittaja.
  • Farpoint 40-repun saa viedä lentokoneen matkustamoon.

Yllä olevista lähtötiedoista tein sellaisen johtopäätöksen, että minun kannattaisi yrittää etsiä jostain Ospreyn Farpoint 40-reppu ja hankkia sellainen. Tarkoituksenani oli alunperinkin hankkia täältä reppu, mutta kuten muistamme, soveltuvia Kiplingin malleja ei ole ollut saatavilla.

Suuntasinkin siksi heti tähtiportin katsomisen jälkeen internetistä löytämääni kauppaan nimeltään The Puffin House, joka myi retkeilytarvikkeita pääasiassa verkossa. Sen myymälä sijaitsi kaukana etelässä, jopa ICONSIAMia kauempana mutta aivan BTS-aseman vieressä. Aikomukseni oli käydä paluumatkalla ICONSIAMissa ja centralwOrldissa tekemässä mahdollisia muita hankintoja.

BTS-matkalla harmittelin sitä, että en ollut ottanut mukaan kamerankiinnitysvehkeitäni. Tällöin olisin voinut kuvata nopeutetun videon junan ikkunasta. Jos kerran meinasin matkustaa Silom-linjan lähes päästä päähän, niin olisin voinut saman tien suorittaa kauan hautomani BTS-kuvausprojektin.

Matkan päätteeksi saavuin varsin mitäänsanomattoman näköiseen paikkaan, jossa ei ollut jälkeäkään mistään myymälästä. Olin kuitenkin jo tottunut siihen, että täällä myymälöillä ei läheskään aina ole isoja näyteikkunoita pääkadulla kuten jollain Hämeenkadun Partioaitalla. Menin siis lähimmälle sivukujalle ja kas, siellähän se oli. Katselin liukuovista sisään. Näin ehkä kahdenkymmenen neliömetrin liiketilassa paljon laatikoita, jonkin verran tavaraa hyllyillä ja ihmisiä paketoimassa tavaroita.

Ovi ei kuitenkaan auennut. Kenties se oli lukossa? Siirryin seuraavalle ovelle. Yksi työntekijöistä tuli kuitenkin tällöin kutsumaan minut sisälle. Hän pahoitteli sotkua, koska he olivat juuri saaneet tavaralähetyksen ja purkivat lastia. Esitin asiani, ja hän kutsui minut kapeita pölyisiä portaita pitkin liiketilan yläkertaan. Siellä oli toiset 20 neliötä tilaa, mutta ei ollenkaan pakkauslaatikoita tai työntekijöitä. Reppuja sen sijaan oli, Ospreyta ja muitakin merkkejä. Hän poistui hetkeksi hakemaan jotakin esittelytuotetta, ja sinä aikana löysin hyllystä Osprey Farpoint 55 -repun, jossa oli suurikokoinen lappu joka julisti: CARRY ON SIZE, meets most airline regulations! Kiintoisaa. Tämä ei ole Farpoint 40, jota tulin etsimään, mutta mitäpä sen on väliä jos tämä malli sopii samaan tarkoitukseen ja sitä voi kuskata koneessa? Ryanair tai EasyJet eivät päästäisi sitä matkustamoon, mutta ne eivät päästäisi sinne edes pienempää mallia eli se ei sinänsä muodosta ongelmaa. Farpoint 40 saattaisi sitä paitsi olla hieman turhan pienikokoinen vuoristovaellukselle.

Myyjä tarjosi minulle ensin toisenlaista mallia selittäen, että se olisi parempi vaelluksella käytettäväksi. Uskoin häntä. Hänen tarjoamassaan mallissa oli enemmän tilaa ja hieman leveämmät hihnat jotka tekivät siitä mukavamman käyttää. Vaellusrepun käyttö on kiintoisaa, koska lantiovyön ansiosta repun massa vaikuttaa kohdistuvan pääasiassa lantioon eikä olkapäihin, kuten tavallisen repun tapauksessa. Selitin hänelle, että uskoin hänen suosittelemansa tuotteen todella olevan parempi nimenomaisesti vuoristovaellukselle. Olisi kuitenkin epävarmaa, kuinka usein tulen käymään vastaavilla reissuilla, josta syystä haluaisin monikäyttöisemmän repun joka mahtuu lentokoneen matkustamoon. Tiedustelin, olisiko mahdollista saada alennusta, jos hommaisin samalla kengät. Hän lupasi viiden prosentin alennuksen molemmista ja kaupan päälle ilmaisia vaellussukkia. Päätimme sitten sovittaa kenkiä, ja päädyin leveälestisiin Salomoneihin joita olin aiemminkin sovittanut. Hän huomautti, että koska jalka paisuu kävellessä niin kenkien koon kannattaa olla hieman suurempi kuin mitä normaalisti käyttäisi. Hän ohjeisti myös kengännauhojen oikeassa kiristystekniikassa, joka oli tervetullut neuvo. Kaiken kaikkiaan minulle jäi tästä hieman siivouskomeroa suuremmasta myymälästä erittäin positiivinen kuva, ja myyjä oli hyvin ammattitaitoinen. Salomonin merkkiliikkeessä henkilökunta hädin tuskin osasi löytää oikean kenkämallin hyllystä ja olisin päätynyt varmasti ostamaan liian pienet kengät.

Kävin pankkiautomaatilla nostamassa rahaa, ja suoritin ostokseni loppuun. Hommasin myös hyttyskarkotetta, josta sain huomattavan alennuksen. Kokonaisuutena hinta tosin oli jokseenkin selkäpiitä karmiva. Olen sanonut tämän aiemminkin, mutta sanottakoon se uudelleen: Númenorissa suunniteltu tavara ei ole Thaimaassa yhtään halvempaa kuin Númenorissa, vaan päinvastoin se voi olla kalliimpaa.

Lastattuani vanhan reppuni sekä vaelluskenkäni uuden repun sisälle matkustin suoraan kotiin käymättä ICONSIAMissa tai muuallakaan. Minua nimittäin vituttaa rahanmeno suunnattomasti, enkä ollut enää ollenkaan hyvällä tuulella. Aloin myös pohtia sitä, että onkohan tämä jumalattoman kokoinen reppu varmasti matkustamokokoa mainoslauseista huolimatta.

Kotona ollessani mittasin repun. Arvioisin, että vähäisellä rutistamisella sen korkeus on arviolta yksi 14" MacBook Pro + yksi 10.9" iPad Air - 3cm. Laskutoimituksen tulos on noin viisikymmentäkolme senttimetriä. Sivuhuomiona minun pitäisi ostaa mittanauha. Useimmat lentoyhtiöt (paitsi halpalentoyhtiöt ja jostain syystä Qatar) pitävät maksimikorkeutena viittäkymmentäviittä senttimetriä. Muut mitat alittivat niin ikään useimpien lentoyhtiöiden vaatimukset.

Sinänsä oli kuitenkin harmillista, että havaitsin samaa mallia myytävän Euroopassa huomattavasti halvemmalla, hintaero oli Euroopan hyväksi jopa kolmenkymmenen prosentin luokkaa. Ylimääräinen rahanmeno vitutti, mutta lohduttauduin sillä, että minulla ei ollut käsittääkseni mitään parempaakaan vaihtoehtoa. Reppu oli hankittava lyhyellä varoitusajalla, ja olin onnistunut löytämään tarkoituksiini hyvin sopivan mallin erittäin hyvämaineiselta valmistalta. Lisäksi sain ilmaisia sukkia. Olisin toki voinut peruuttaa reissun ja sanoa että tulen sitten ensi vuonna, mutta sekään ajatus ei suuremmin innostanut.

Koska olin poikkeuksellisen aikaisin kotona, pystyin kuvaamaan auringonlaskun nopeutetulle videolle. Menin ylemmälle katolle virittämään kameralaitteitani kuntoon. Siis sille ylemmälle katolle, jolle pääsee vain portaita pitkin ja jonka reunoilla ei ole kaidetta (joskin siellä on osittainen kaiteista tehty karsina parin metrin päässä reunoista). Paikalle pelmahti jostakin talon huoltotyöntekijä, joka jonkinlaisen kääntäjäohjelmiston avulla kehotti minua olemaan varovainen ja pysymään tämän karsinan sisällä. Lupasin tehdä niin. Hän ei kuitenkaan häätänyt minua pois paikalta, mikä oli mukavaa; en ollut varma siitä, että saiko yläkatolla ylipäätään olla. Sain kuvata hyvän tovin rauhassa. Sitten paikalle pelmahti vartija, joka totesi kääntäjän avulla, että siellä on vaarallista (อันตราย, antarai). อันตราย on itse asiassa yksi harvoista thain sanoista, jotka ymmärrän. Pyrin kohteliain sanankääntein ja elein ilmaisemaan, että otan hänen huolensa vakavasti. Vartija otti auringonlaskusta pari kuvaa ja lähti pois. Hänkään ei siis häätänyt minua pois katolta.

Sain kuvaukseni päätökseen, ja videosta tuli hieno. Poistuessani yläkatolta kattovartija tuli ylimmän kerroksen hissiaulassa vastaan ilmeisesti vuoronsa päättäneenä, ja näytin videon hänelle, jotta hän ymmärtäisi varmasti, mitä minä siellä ylhäällä toimitin. Vartijoiden kanssa on aina hyvä olla väleissä. Hänen kehui näkymää hienoksi (สวย, suai).

Illalla päätin lähteä Decathloniin hankkimaan sopivat vaellushousut, koska niitä minulla ei vielä ollut. Olin päättänyt, että ne voi ihan hyvin ostaa Decathlonista. En kuitenkaan lopulta jaksanut lähteä sinne vaan juttelin kaverin kanssa, joka soitti minulle Suomesta.

Päivän ensimmäiseksi ateriaksi tilasin illalla kymmenen aikaan paistettua riisiä vanhasta kantapaikastani. Olen nyt tilannut sieltä neljä annosta, ja niistä puolet ovat olleet jokseenkin tulisia, mikä on harmillista.

Olen testannut LifeStraw-pulloani nyt pari päivää. Se vaikuttaa varsin pätevältä vehkeeltä: olen juonut sen kautta hanavettä ja en havaitse vedessä edes minkäänlaista vähäisintäkään sivumakua, vaikka kuinka yritän.