Makuu­pussin­metsästys­kausi, päivä III

lauantaina 4. helmikuuta 2023

Infernaalisen googlaamisen jälkeen löysin vielä kolme kauppaa, joissa halusin käydä. Ensin menin taksilla thanon Lat Phraolla sijaitsevaan kauppaan (liikenneruuhka oli kamala), jossa oli kohtuullisen laaja valikoima monenlaista tavaraa kuten kalastusvälineitä ja suomalaisia komposiittikuksia. Makuupussejakin oli, mutta ei sellaisia malleja, joita minä olin katsellut. Kaikki varastossa olevat vaikuttivat myös olevan L-kokoa vaikka se oli minulle turhan iso ja tiesi ylimääräistä painoa.

Tilasin hieman pettyneenä Grab-moottoripyörätaksin joka vei minut toiselle puolelle kaupunkia. Siellä oli mielenkiintoinen kauppa, joka myi pääasiassa erilaisia puukkoja ja veitsiä. Makuupusseja oli tarjolla vain yksi, ja se ei ollut ollenkaan tarkoituksiini soveltuva. Kaupassa oli erinomainen valikoima lisätarvikkeita Leathermaneille, ja hankin yhden.

Kävelin hyvän matkaa keskikaupungin läpi MRT-asemalle autoja väistellen, kuljin kaksi asemanväliä ja kävelin vähän lisää kolmanteen kauppaan. Siellä ei kuitenkaan ollut oikein mitään sopivaa, vaan lähinnä kotimaisia halpatuotantovarusteita poliiseille ja muille vastaaville. Tässä kohdassa olin jokseenkin valmis luovuttamaan. Poistuin myymälästä ja päätin mennä vielä käymään Iconsiamissa, joskin olin pitkälti menettänyt toivoni kauppakeskusten retkeilyvarustekauppojen suhteen.

Päätin kokeilla bussia uudelleen, koska se oli Google Mapsin mukaan helpoin (ja halvin) tapa päästä paikalle. Google Mapsissa luki, että minun tulee ottaa bussi 4-1 EV. Viitoin bussille numero 6 ja nousin kyytiin. Mistäkö tiesin, että 4-1 tarkoitti samaa kuin 6? Toiseen suuntaan oli juuri kulkenut bussi numero 6, jonka sivupaneelissa oli ollut lisäksi merkintä 4-1. Ilman tätä sattumaa olisin varmaan jäänyt bussista.

Bussi oli ilmastoitu. Thaimaan kielessä on erikseen sanat ilmastoidulle ja ilmastoimattomalle bussille, joka kertoo minusta ilmastoinnin keskeisestä roolista Thaimaan kulttuurissa. Auto on rot, ilmastoitu bussi rot ää, ilmastoimaton rot mee ja pitkän matkan bussi rot thung. Juna on rot fai, ilmajuna on rot fai faa ja maanalainen juna on rot fai faa thaidin. Rahastaja veloitti minulta matkasta viisitoista bahtia.

Raahauduin viimeisillä voimillani Iconsiamin takaovesta sisään ja havaitsin olevani paikassa, jossa en ollut ennen käynyt. Nousin liukuportaita pitkin ylöspäin. Minulle valkeni, että tämähän on Siam Takashimaya, Iconsiamin pääasiassa japanilaista tavaraa myyvä tavaratalonurkkaus. Löysin urheiluvarusteosaston. Sitten löysin yllätyksekseni Snow Peak -myymälän. Siellä oli myynnisssä yksi makuupussi.

Snow Peak Bacoo 350: Paino 830 grammaa, tilavuus pakattuna noin 5 litraa, lämpötilan alaraja 1ºC. Suunniteltu Japanissa (hyvä), valmistettu Kiinassa (paha). Kangas on alta ja sivuilta vedenpitävää nailonia (joskin kuten olen oppinut, vedenpitävyys on ennemminkin analoginen kuin digitaalinen suure), päällisosa on hengittävää nailonia. Vetoketju ei ole tavallisesta poiketen makuupussin sivulla vaan osittain sen päällä, joka tekee sen käyttämisestä helpompaa. Lisäksi makuupussin sisällä on tasku, johon voi sijoittaa vaikkapa puhelimen.

Käytyäni syömässä ja pohdittuani asiaa noin neljä tuntia päätin hankkia nyssäkän. Se vaikutti olevan suunnilleen yhtä hyvä kuin muutkin näkemäni vaihtoehdot samassa hinta- ja lämpötilaluokassa. Se on jokseenkin kevyt ja pieni, joskaan ei aivan kevyin tai pienin malli eikä untuvaa ei ole käsitelty vettä hylkiväksi. Toisaalta kondensaatiovedeltä suojaava kuori, järkevästi sijoitettu vetoketju ja sisätasku ovat eduksi verrattuna useisiin kilpailijoihin. Lisäksi siinä on se olennainen etu, se on saatavilla. Yhtäkään muuta samantyyppistä vaihtoehtoa ei nimittäin löytynyt niistä kymmenestä kaupasta, joissa kävin (lukuunottamatta sitä yhtä sikahintaista Sea to Summit Sparkia).

Kuskasin nyssäkkäni kotiin ja kerroin Nellille, että makuupussihomma on hoidettu. Nell oli sitä mieltä, että minun tulisi nukkua pussissa. Miksikäs ei? Laitoin ilmastoinnin kuuteentoista asteeseen (alemmaksi sitä ei saa), merinovilla-alusvaatteet niskaan ja menin uuteen pussiini nukkumaan. Se oli aika lämmin. Tämä oli positiivista. Olisi ollut melko ikävä yllätys, jos yhteen asteeseen tarkoitettu pussi olisi ollut kylmä jo kuudessatoista asteessa. Pussi paljastui myös melko tilavaksi. Avasin vetoketjua hieman. Villakalsarit pistelivät aluksi ikävästi, mutta totuin niihin melko pian. Nukahtamisessa kesti jokseenkin pitkään, varmaankin koska en ole kovin tottunut nukkumaan makuupussissa.

Näin päivän aikana useita kulkuneuvoja, jotka olivat märkiä. Jossain päin kaupunkia satoi, mutta minun kohdalleni pilvet eivät missään vaiheessa osuneet.