Videomies lännestä

keskiviikkona 6. joulukuuta 2023

Saavuin kielikoululle kello 10:30 ja katsoin, saisiko jotain videoita kuvatuksi. Kohtasin haasteita. Eilen opettajani oli toivonut kuvia aamun tunneista, koska silloin paikalla olisi enemmän ihmisiä. Vastaanottovirkailija totesi nyt, että kuvissa ei mielellään saisi näkyä ihmisiä tai ainakaan ihmisten naamoja, muita kuin opettaja koska kaikki eivät välttämättä mielellään esiinny videoissa. Hyvä pointti ja aika ilmeinen nyt kun miettii, vaikka ei täällä mistään GDPR:istä välitetäkään. Pyrin siis kuvaamaan sellaisia videoita.

Luokkahuoneissa on suuret ikkunat käytäville. Häiriöitä välttääkseni kuvasin videoita lasin läpi käyttäen apuna imukuppia ja silikonisuojaa, joka vähensi heijastuksia luomalla valotiiviit olosuhteet kameran ja lasin välille. Jos huone oli järjestetty niin, että opettaja oli vastakkaisella puolella huonetta, kuvaus onnistui kohtalaisen hyvin. Jos huone oli järjestetty niin, että opettaja oli sivustalla, kamera piti laittaa lasiin lähes 45 asteen kulmaan joka tarkoitti, että heijastukset eliminoivaa silikonisuojaa ei voinut käyttää.

Opettaja olisi tauolla hyväksynyt tällaisen videon, mutta en itse pitänyt siitä. Sanoin, että voimme yrittää huomenna uudestaan. Hän huomautti, että he olivat tänään valmistautuneet korealla pukeutumisella ja siksi asia olisi hyvä saada tänään hoidettua. Hyvä huomio.

Kuvasin sitten pari videota lisää luokkahuoneissa istumalla. Jälkeenpäin kävi ilmi, että näiden videoiden laatu oli kohtalaisen hyvä. Ongelmaksi muodostui vain se, että kamera oli hieman liian alhaalla. Tiedätte varmaan, miltä tuntuu katsella videopalaverissa jonkun sieraimista sisään? Ongelma ei ollut yhtä voimakas, mutta olisi ollut parempi, jos kamera olisi ollut oppilaiden pään tasalla.

Sitten tuli lounastauko ja sain ilmaista ruokaa opettajainhuoneessa. Selvitin kohtaamiani haasteita piirroksen avulla. Toin esille, että oikeastaan sillä ei ole hirveästi väliäkään saadaanko kaikista kursseista kuvattua video kuten oli alunperin tavoitteena: mainosmateriaalilla on merkitystä silloin, kun ihmiset eivät vielä tiedä koulusta mitään. Ei sitä katso kukaan semmoinen, joka on tässä koulussa jo yhdenkin kurssin opiskellut: sellaisella ihmisellä on jo käsitys koulusta, joko positiivinen tai negatiivinen ja sen muuttamiseksi en voi tehdä yhtään mitään vaikka olisin millainen markkinointivelho. Ylivoimaisesti tärkeintä on siis saada ihmiset ykköskurssille. Tämä esitys herätti hyväksyvää muminaa.

Jatkoin kuvausta iltapäivällä onnistuen siinä paremmin, koska kuvasin kuvaukseen soveltuvammin rakennettuja luokkahuoneita ja yksityistunteja ja keksi, kuinka kiinnittää kamera oikealle korkeudelle. Olin myös samalla omalla tunnillani, joissa meillä oli esitelmät Kiinasta, Venäjästä ja Suomesta. Igor ei ollut paikalla.

Puhuimme myös prepositioista… jos niitä nyt voi prepositioiksi sanoa näin kummallisen kielen kanssa. Nyt aletaan lähestyä niitä aihealueita jotka käsiteltiin viime vuonna silloin, kun minulta jäi välistä neljä peräkkäistä päivää sairastumisen vuoksi.

Iltapäivällä sain aikaan muutaman suorastaan oivallisen videon. Saa tosin nähdä, mihin ne lopulta kelpaavat, mutta eiköhän niille jotain käyttöä keksitä. Vähintäänkin videoista voi ottaa frameja, joita voi käyttää valokuvien tapaan materiaaleissa.

Sain sitten sen verkkosivunkin toimimaan koulun koneella. Sivuston verkko-osoite on näin testivaiheessa netlify.comin subdomain, kuten sadattuhannet tai miljoonat muutkin saman firman hostaamat sivustot. Jollakin näistä on ilmeisesti ollut sopimatonta sisältöä, joka on Thaimaassa julistettu laittomaksi. Seurauksena kaikki .netlify.com -päätteiset domainit on ilmeisesti blokattu internet-palveluntarjoajan toimesta. Teknisesti tämä on toteutettu siten, että internet-palveluntarjoajan DNS ei suostu kääntämään verkko-osoitetta IP-osoitteeksi kunnolla vaan tekee jotain koirankujetta, joka rikkoo sivuston. Sivusto alkoi toimia, kun vaihdoin DNS:n tarjoajan operaattorin palvelimesta Googlen palvelimeksi.

Illalla en jaksanut tehdä oikein mitään. Ostin kuitenkin taloni lähellä usein näkemiltäni katukauppiailta kotimatkalla jotain uppopaistettua, joka tuoksui herkulliselta. Se paljastui pussilliseksi X:n muotoisia sokeroimattomia vappumunkkeja.