Lyhyissä jaksoissa jatkuva torkkuminen jatkui tänään. Energiatasot olivat käytännössä nollissa. Aikaisin aamulla lämmitin pakastimesta sinne muinoin varastoidun pasta-annoksen. Söin yhden haarukallisen, ja tunsin olevani melkein ähkytäynnä. Söin annoksen loppuun aamun mittaan. Tyhjensin myös mansikkamehupurkkini, mehussa kun on runsaasti toivoakseni paranemista edistävää C-vitamiinia. Mehu tosin maistui vähän pahvilta, koska oli ollut avonaisessa purkissa varmaan kolme viikkoa suositellun kolmen päivän sijaan. Voi myös olla, että makuaistini tekee muuten vain tepposia.
Päätin ostaa kuumemittarin. Niitä saisi kadun toiselta puolelta Central Ladpraosta. Kestäisi ehkä kymmenen minuuttia kävellä kotoa kauppakeskuksen apteekkiin.
Nykyinen kuntoni huomioonottaen apteekki olisi yhtä hyvin voinut olla vaikka Kathmandussa.
Päätin siis tehdä jotain, mitä en ollut koskaan aiemmin tehnyt. Menin Grab-sovellukseen, mutta ruuan tai taksin tilaamisen sijaan tein tilauksen apteekista. Vähän ajan päästä Grab-kuski toi minulle apteekista hakemansa kuumemittarin. Sain haettua sen vähin vaikeuksin alakerrasta. Juuri niin, rakas päiväkirja: tänään tämä Aasian tutkimusmatkailija kulki hissillä seitsemännestä kerroksesta ensimmäiseen ja takaisin.
Katsoin pari jaksoa Invinciblea ja torkuin hieman. Päädyin tilaamaan Grabilla myös ruokaa tavalliseen tapaan. Sain syötyä vain muutamia suupaloja.
Tiedättekö, miksi nisäkkäiden kivekset sijaitsevat nyyteissä kehon ulkopuolella, vaikka ne ovat siellä haavoittuvaisia? Koska siittiösolujen syntyminen vaatii hieman normaalia ruumiinlämpöä alhaisemman lämpötilan. Kylmässä nyytit vetäytyvät hieman ylöspäin. Nyt havaitsin ruumiinlämpöni olevan niin korkea, että omat kulkuseni laahasivat jossain polvien korkeudella. Liioittelen, mutta vain vähän.
Popsin aina vilunväreitä saadessani (vajaan kuuden tunnin välein) 500 milligramman parasetamolitabletin, ja se auttoikin mukavasti.
Minulle tulee aina sairaana ollessa kaikkia outoja mielihaluja. Tällä kertaa havitsin, että halusin syödä marjoja tai hedelmiä tai kenties kaurasämpylöitä, vaikka en oikeasti saanutkaan juuri mitään ruokaa alas. Päätin käyttää Grabia ruokaostoksiin. Kaurasämpylöitä oli turha etsiä, mutta tilasin ruokakaupasta runsasvitamiinista marjamehua ja mangomehua sekä pari purkkia Pringlesejä. Pringlesit jouduin tosin vaihtamaan, koska vihreät olivat kaupasta ikävästi loppuneet.
Ja joo, junalippu Lopburiin jäi käyttämättä. Ensi vuonna sitten.