Tieto­konevelho

tiistaina 5. maaliskuuta 2024

Kävin aamulla valikoimassa itselleni kaupasta lyijytäytekynän. En usko, että eilen hankkimallani erikoiskynällä kirjoittaminen olisi kovin hauskaa. Vaalean jäljen seurauksena kirjoittaminen vaati kynän voimakasta painamista, ja se jätti paperiin kuoppia, joita pyyhekumi ei hävittänyt. Valikointi oli vaikeaa, koska lyijytäytekyniä ei voinut kokeilla ennen ostamista. Ostin myös B-lyijyä.

Koulussa opettaja otti ensi töikseen kotiläksyt tarkastettavaksi. Meillä on kaksi vihkoa, joista toinen on ilmeisesti vuorotellen tarkastettavana. Sitten opeteltiin lukemista. Opettaja alkoi muitta mutkitta lausua konsonantti-vokaaliyhdistelmiä, joita olimme eilen opetelleet ja meidän tehtävämme oli kirjoittaa niitä vihkoon. Hieman itsekin yllättyen osasin suorittaa tehtävän virheettä. Sitten opettelimme vähän lisää symboleita. Opettaja puhuu aika kovalla äänellä.

Koulun jälkeen menin katsomaan serkkuani hotellille Nanan lähettyville. Hänellä oli kuulemma tietokoneongelma: se ei tunnistanut GoPron muistikorttia. Hän laittoi kortin sisään tietokoneen muistikorttipaikkaan, ja se tunnisti kortin. Niin ei ole ikinä ennen kuulemma tapahtunut. Sitten hän valitti, että asetuksista ei ole laitettu päälle hiiren oikeaa painiketta. Havainnollistin, että hyvinhän tämä toimii. Pitää näes kahdella sormella klikata.

Korjattuani hienosti tietokoneen katsoimme siltä vähän GoPro-kuvia ja videoita. HTMS Changin hylyllä oli todella ollut valtaisa määrä kaloja. Tein hotellissa kotiläksyjä kirjoittaen vihkoon thai-kirjaimia.

Tätini tuli jossain vaiheessa hotellihuoneeseen kierrokseltaan ja kokeilimme lautapeliä, jonka hän oli ostanut. He olivat maksaneet siitä 450 bahtia ja olivat yrittäneet ostaa Bangkokissa toisen, mutta silloin siitä oli pyydetty 900 bahtia. Totesin voivani hankkia heille sellaisen Lazadasta 200-300 bahtilla.

Menin pullakaupan kautta kotiin.