Koska serkkuni pitää käärmeistä, päätin mennä hänen kanssaan aamulla käärmefarmille, jossa olisi… en ollut täysin varma mitä, mutta ainakin siellä esiteltiin myrkyn lypsämistä myrkkykäärmeistä ja sekä Nell että kielikoulun rehtori olivat sitä minulle suositelleet.
Sisäänpääsy alueelle maksoi 200 bahtia. Ostimme liput ja kävelimme ympäriinsä. Alueella oli monenlaisia käärmeitä huoneen kokoisissa terraarioissa ja suurien betonirinkuloiden muodostamissa aitauksissa. Pitkälti kaikki niistä olivat näkyvillä ainakin osittain. Siellä oli esimerkiksi vanha tuttuni Enhydris enhydris, jota kanniskelin ympäriinsä joskus muinoin Pattanissa.
Menimme sisään viereiseen rakennukseen. Siellä oli terraarioissa lisää käärmeitä, joita katselimme. Sitten menimme istumaan auditorioon, jossa esiintyjiä erotti yleisöstä lasi. Muutaman minuutin päästä lasin taakse kerääntyi labratakkisia ihmisiä ja näimme videon siitä, miten tämä klinikka ja käärmeenkasvatuslaitos perustettiin vastamyrkkyjen valmistamista varten toisena vastaavana laitoksena maailmassa.
Sitten oli esityksen aika. Pienen puheen jälkeen yksi neljästä työntekijästä otti vuorollaan takanaan olevista laatikoista yksitellen käärmeitä käärmekepillä, käytti esinettä jolla lieron pää ja niska saatiin painettua pöytää vasten ja otti sitten elukkaa niskasta kiinni. Esitykseen tuli dramatiikkaa, kun yksi käärmeistä loikkasi pöydältä lattialle, mutta se saatiin nopeasti uudelleen kiinni. Käärmelaji oli kaikilla sama, Trimerosurus macrops, suurisilmäkuoppakyy. Täysin sama luikero, joita olimme serkkuni kanssa pyydystäneet Kasetsartilla peräti neljä kappaletta. Kun käärmeen niskasta oli tukeva ote, avasivat ne suunsa uhkaavasti. Niiden annettiin tällöin purra purkkia, johon käärmeenmyrkky tilapäisesti säilöttiin. Esityksen lopuksi myrkkypurkkia esiteltiin yleisölle. Melko runsaasti siinä olikin käärmeiden tuottamaa hemotoksiinia.
Kiersimme vielä lisää käärmenäyttelyssä. Näimme hienon kengännauhakäärmeen tai kaksikin.
Nousimme rakennuksen toiseen kerrokseen. Siellä oli purkeissa säilöttyjä käärmeenruhoja, käärmeiden luurankoja ja muita käärmeiden ruumiinosia selityskyltteineen ja muutakin tietoa käärmeiden toiminnasta.
Puoliltapäivin lähdin kielikoululle. Serkkuni meni lähistöllä olevaan ostoskeskukseen, koska se oli ilmastoitu ja hän halusi käydä vielä katsomassa jotakin käärmeenkäsittelyshowta käärmefarmin pihamaalla kello 14.
Itse opiskelin thaita tavalliseen tapaan. Lisää kuuntelua, lisää vokaaleita. Etenemme aika haipakkaa. Suomessa lukemaan opeteltiin yhdeksässä kuukaudessa 29 merkin järjestelmällä, täällä 76 merkin ja merkkiyhdistelmän opetteluun käytetään ilmeisesti noin kaksi kuukautta. Suomen koulutus kaipaa selvästi tehostamista.