Kirjoittamisen opettelu on myös puhumisen opettelua. Joka päivä käytämme tunnin siihen, että toistamme tavuja kolmella eri toonilla, ja osaan vihdoin lausua ne kunnolla. Opettelimme jälleen uusia merkkiyhdistelmiä. Ne tuottavat äänteitä, joilla ei yksittäisten merkkien kanssa mitään tekemistä.
Valitin opettajalle siitä, että erään sanan vokaalia lausuta pitkänä, vaikka se kirjoitetaan pitkänä. Vastaus kuului, että juujuu mutta tämä on tämmöinen poikkeus. Eikä tosiaan ainoa poikkeus: thain kielessä vastaavia tapauksia on aika paljon.
Löysin kaupasta kullanvärisen korealaisen päärynän, jota minulle oli suositeltu. Se oli pääasiassa aika mauton ja vähäisissä määrin makea. Söin sen kokonaan.
Illalla rentouduin Ratchet & Clank 3:n parissa.