Aamulla heräsin kymmeneltä. Kynänen oli herännyt jo kuudelta. Epäilen häntä nyt virallisesti vampyyriksi. Menimme jälleen syömään nuudeleita. Seurana oli tänään Kynäsen veli, sisko ja mahdollisesti siskonpoika. Sitten ajoimme heidät kotiin ja menimme Kynäsen vanhan äidin maatilalle. Siellä oli äidin lisäksi useita muitakin sukulaisoletettuja. Alue ei vaikuttanut erityisen suurelta, siellä oli pieni kumipuuviljelmä ja puhvelilauma. Puhvelit oli kiinnitetetty köydellä kuonoistaan puihin ja niillä oli syötävänä korsia. Kaikilla oli suuret sarvet ja suurin oli valtavan kokoinen, varmaan tonnin painoinen. Oli selvää, että se kykenisi vauhkoontuessaan tappamaan ihmisen silmänräpäyksessä. Minulle selitettiin, että muut puhelit laumassa olivat sen jälkeläisiä.
Lastasimme auton riisillä ja otimme muorin mukaan. Lisäksi mukaan tuli lapsenlapsioletettu. Lähdimme ajamaan Bangkokia kohti.
Vähän ajan päästä vatsani tuli poikkeuksellisen kipeäksi. Totesin asiantilan Kynäselle ja olin varmaan aika kärsivän näköinen, koska hän pysäytti auton välittömästi lähimmälle huoltoasemalle, jossa pääsin käymään ulkohuoneessa asioilla. Se helpottikin mukavasti.
Matkassa kului kymmenisen tuntia. Sitä hidasti rankka monsuunisade, joka hidasti nopeutemme viiteenkymmeneen kilometriin tunnissa. Näkyvyys kutistui lähes olemattomiin, ja useimmat tienkäyttäjät laittoivat hätävilkut päälle. Pääsimme kuitenkin melko nopeasti sadealueen ulkopuolelle.
Pysähdyimme monilla bensa-asemilla ja Kynänen osti milloin mitäkin hedelmiä. Kun olimme edenneet jo Nakhon Ratchashimaan asti, ilmoitti BMW bensan olevan lähes lopussa. Asemilla oli käyty, mutta tankkaaminen oli unohtunut. Useimmiten asemia on valtateiden varressa kilometrin välein ja niiden pihasta pystyi kääntymään suoraan tielle. Juuri tällä kohtaa tie oli kuitenkin länsimainen moottoritie, jonne pääsi vain liittymien kautta. Auton tietokone kuitenkin näytti kivasti, montako kilometriä autolla pystyi vielä ajamaan ennen bensiinin loppumista. Lukema oli yli 70 ja se riitti hyvin moottoritien loppuun asti.
Minut jätettiin monorail-asemalle ja olin kotona vähän ennen puoltayötä.