Palasin kouluun. Tein saneluharjoituksessa varmasti enemmän virheitä kuin koskaan ennen. Opettelimme kaksi toonimerkkiä lisää. Tunnemme nyt siis kaikki neljä. Kahta uusinta käytetään vain keskiluokan konsontanttien kanssa.
Illalla kävin Tonin kanssa ravintolassa. Sen jälkeen esitin hänelle kysymyksiä opettajan tapaan: montako konsonanttia thain kielessä on? Vastaus oli useimmiten akselilta öö, joten tämä opettajan antama informaatio ei varmaan ollut lopulta kirjoittamisen kannalta kovin olennaista. Ton selitti myös hautajaisissa tehdyn veden kaatamisen tarkoituksen: antamalla ensin almuja munkeille ihminen saa hyvää karmaa. Veden kaataminen symboloi tämän karman lahjoittamista vainajalle, jonka aika buddhalaisessa kiirastulessa tällä tavoin lyhentyy.
Ton kertoi myös sadattelun merkityksestä thaimaalaisessa kulttuurissa omasta näkökulmastaan. Thaimaalaiset eivät kiroile kovin mielellään, koska Tonin mukaan tämä tapa kertoo sosiaaliluokasta. “Parempi kansa” ei tahdo puhua samalla tavalla kuin yhteiskunnan pohjasakkana pidetyt. Lännessä sen sijaan aika lailla kaikki tuntuvat sadattelevan tasapuolisesti sosiaaliluokasta riippumatta.
Minulle soitettiin Suomesta ja etsin puhelun aikana vaelluskohteita Norjasta.