Tänään olen pessyt pyykkiä. Lisäksi olen ostanut kuulakärkikynän arrival cardien täyttelyä varten ja yrittänyt korjata rahayksikkölaskurini. Ensimmäinen tehtävä onnistui helposti, toinen ei niinkään. Yritin tehdä korjausta toinen käsi selän takana, koska minulla ei ollut 65” televisiotani käytettävissä tietokoneen näytöksi. Tulin tästä suorastaan huonolle tuulelle.
Yritin karistaa tämän mielestäni menemällä katolleni katsomaan maisemia. Näin 44. kerroksen ikkunan ulkopuolella rukoilijasirkan, joka piristikin hieman. En ole ennen nähnyt sellaista.
Kellon tullessa kuusi yritin edelleen kuivatella vaatteitani pyykkitelineellä. Lopulta survoin sopivaksi katsomani määrän rättejä ja lumppuja reppuuni, uusia kirjoja sähkökirjanlukulaitteeseeni ja lähdin junalla Suvarnabhumiin.
Rajamuodollisuudet hoituivat nopeasti, ehkä kahdessakymmenessä minuutissa. Tämä siitä huolimatta, että minun piti tavalliseen tapaan tyhjentää varsin suurin osa taskuistani ja repuistani turvatarkastuksessa. Havaitsin Suvarnabhumissa olevan poistumisalueella uudet passin skannaavat automaattiportit, joista pääsee varsin nopeasti läpi.
Ai niin, ja löysin muuten tänään Thaimaasta kylän nimeltään “Nakkila”.