Kävin tänään Petteri puolalaisen kanssa lounaalla. Hän on aikeissa muuttaa Asokiin. Minusta Sukhumvit on hirveä turistirysä, mutta ihan miten vain. Lisäksi hän mainitsi nähneensä Chatuchakin puistossa pöllön.
Noin kello 15 suuntasin messukeskus BITECiin. Aikomuksenani oli käydä Commart-tietokonemessuilla ja etsiä sieltä iPhone-yhteensopiva neljän teratavun vetoinen SSD-levy. Varmoja vaihtoehtoja oli vain muutama: Samsung T7 Shield ja Crucial X9 Pro. Ei missään nimessä Sandiskia tai WD:tä.
Meno oli aika tavalla samanlaista kuin viime kerralla samassa tilaisuudessa. Valtava messutila oli aivan täynnä ihmisiä. Lännestä oli vain yksi.
Pitkään luulin, että messuilla ei muita tallennuspalikoita olekaan kuin nimenomaan Sandiskia ja WD:tä ja myös hieman Seagatea. Niitä kaikkia oli nimittäin useassa paikassa näytteillä. Olin jo tekemässä alustavasti lähtöä, kun vastaan tuli viimein Samsung-hylly. Neljän teratavun T7 Shield maksoi karvan verran vähemmän kuin Saksan Amazonissa ja messutarjouksena siihen sai kaupan päälle 600 bahtin lahjakortin Centralin tavarataloihin (kävi myös ruokakaupassa, joka teki niistä oikeasti hyödyllisiä). Lisäksi mukana tuli myös melko iso kovakantinen säilytyslaatikko, johon varmaan mahtuisi esimerkiksi kaikki latauskaapelini + muuntaja. Eikä tässä vielä kaikki, lisäksi kun ostin heti, sain pienemmän melko vesitiiviistä materiaalista tehdyn pussukan kovalevylleni.
Kun kävelin messuilta ulos, havaitsin vielä aivan uloskäynnin vieressä pettymyksekseni erään toisen kaupan myyvän samaa levyä vielä 1000 bahtia halvemmalla. Kun asiaa myöhemmin mietin, saamani lahjakortit ja muu sälä tosin kutistivat hinnaneron melko lailla olemattomiin.
Kotona havaitsin niin ikään pettymyksekseni, että levy on harmillisesti melkein kaksi kertaa suurempi (joskaan ei siltikään kovin suuri) kuin vastaava Crucialin levy olisi ollut. Lisäksi se painoi 94 grammaa siinä missä (kahden teratavun) Crucial painaa vain 37 grammaa. Tämä saattaa kuulostaa merkityksettömältä, mutta kun selkärepussa on matkoilla jo yhdentoista kilon edestä rojua, tällaisilla asioilla alkaa olla väliä. Miksiköhän en ollut selvittänyt tätäkään etukäteen? Vuosi sitten edellistä levyä hankkiessani olin varmaan selvittänytkin, mutta unohdin kokoeron tässä välissä. Onneksi levyn IP-luokitus on sentään vähän parempi ja sen ulkopinta ei toivottavasti naarmuunnu yhtä helposti kuin Crucialin.
Testasin levyn ja se havaitsin sen nopeaksi. Se toimi myös puhelimen kanssa, kuten pitikin.
Tällä laitteistolla saan vihdoin ja viimein aikaiseksi uuden valokuva-workflowni. Olen päättänyt siirtyä takaisin Capture Oneen. Mitä kauemmin olen DxO Photolabia käyttänyt, sitä epäluonnollisemmilta monet kuvani ovat siinä mielestäni näyttäneet ja tämän korjaamisessa on mennyt kauan aikaa. En kuitenkaan voi mitenkään luopua tekoälyavusteisesta kohinanpoistosta. Uusi suunnitelmani on siis käyttää molempia ohjelmia. Ensin tuon kuvat DxO Photolabiin, ruokkoan huonot pois, teen kohinanpoiston, vien ne sitten Capture Oneen ja käsittelen siellä loppuun. Työlästä on tämä valokuvataitelijan elämä.
Tässä kuvattu prosessi vaatii valtavasti tallennustilaa. Noin 60 megatavun alkuperäisen RAW-kuvan lisäksi tallennettavaksi tulee myös uusi 150 megatavun RAW-kuva, jolle on tehty se kohinanpoisto. Uuden levyni ansiosta se ei ole enää mikään ongelma.