Koulussa puhuttiin eilen siitä, että tietyissä konsonanttiyhdistelmissä jätetään kirjoittamatta paitsi lyhyt a, myös pitkä å. Tänään opettaja meni vieläkin pidemmälle ja esitteli runsaasti sanoja, joissa on kokonainen tavu, jota ei kirjoiteta lainkaan. Silloin tavun ydinkonsonantti on edellisen tavun loppukonsonantti, jonka perään laitetaan lyhyt a. Esimerkkisana olkoon vaikka ผลไม้ eli hedelmä. Se kirjoitetaan siis phol’maai mutta lausutaan phon’la’maai. Ensimmäisen tavun loppukonsonantti on siis l joka lausutaan tavun lopussa ännänä, mutta siinä kirjoittamattomassa tavussa se onkin ydinkonsonantti ja lausutaan tavalliseen tapaan ällänä.
Mistä sitten tietää, että lukemassasi sanassa on sellainen kirjoittamaton tavu? Ei mistään, kuulemma. Opetelkaa ulkoa. Viimeisetkin järjellisyyden rippeet ovat hävinneet tästä kirjoitusjärjestelmästä, ja jopa vieressäni istuva tavallisesti hyvin tyyni kiinalainen tuijottaa nykyään suu auki taululle aina, kun jotain uutta asiaa tulee.
Tein läksyjä koulun aulassa puolitoista tuntia. Huvitin itseäni laittamalla jokaisen kirjoitusharjoituksen lauseen subjektiksi sen miesopettajan, joka pitää guavista. Hän istuskelee joka ilta toimistossa odottelemassa omien iltatuntiensa alkamista ja on usein tarkastanut kotitehtäväni.
Kävin CentralWorldissa katselemassa varavirtalähteitä, koska vanha näyttää kärähtäneen lopullisesti. En ole saanut sitä toimimaan yrityksistä huolimatta. Orsen / Eloopilta on tullut uusi malli, joka on varsin kevyt ja jossa on langaton laturi sekä puhelimelle että Apple Watchille. Sain hipelöidä sitä eräässä kojussa ja se vaikutti pätevältä. En ostanut, koska arvasin sen hinnan olevan Lazadaan nähden kaksinkertainen. Myöhemmän tarkastuksen perusteella asia oli juuri näin.
Cha-amissa Petchaburissa on pätevän näköisiä mopovuokraamoja. Pitää ehkä käydä sielläkin vierailulla. Lähellä olisi kansallispuistoja ja Pak Thalee.