Juna saapui asemalle suunnilleen aikataulussa kello 6:50 aamulla. Olin saanut nukuttua ehkä kolme tuntia. Menin metrolla kotirakennukselleni.
Vuokraemäntä tuli paikalle tuntemansa siivoojat mukanaan. Hän oli tarjonnut siivouspalvelua, ja se olikin hyväksi. Asunto kun oli täynnä laastipölyä. Emäntä lainasi minulle avainkorttia toiseen asuntoonsa pääsemiseksi. Kävelin M Ladpraoon ja nukuin siellä muutaman tunnin.
Siivous sujui hyvin ja pääsin takaisin asuntooni. Kaikki rakennuksen tukirakenteet oli nyt tarkastettu moneen kertaan, samoin kuin joka ikinen huoneisto. Joissain huoneistoissa on ollut hajonneita vesiputkia, mutta minun on ollut täysin kunnossa. Tästä huolimatta minun piti allekirjoittaa vastuuvapauspaperi sisään päästäkseni. Paikallinen rakennusvirasto ei ole vielä nimittäin ehtinyt virallisesti hyväksymään rakennusta käyttöön, vaikka se on läpäissytkin kaikki testit.
Rakennuksen kuudesta hissistä toimi kerrallaan vain kaksi ja niiden maksimikantamaa oli rajoitettu Mitsubishin insinöörien toiveesta. Vasemmanpuoleinen hissinkutsunappi omassa kerroksessani on rikki.
Olin tilannut Lazadasta vesipyssyn Songkrania varten. Se ei kuitenkaan ikinä saapunut perille. Rakennuksen oli alunperin pitänyt olla käyttökunnossa jo 4. päivä, mutta tämä venyi ja venyi. Kun vehjettä oli yritetty toimittaa 10. päivä, ei rakennuksen postitoimistolla tainnut olla ketään vastassa. Uudestaan toimitusta ei vissiin edes yritetty.
Puolenpäivän aikoihin Filippiini tuli tervehtimään minua.
Tilasin illalliseksi grillattua kanaa. Auringonlasku oli varsin hieno.