Filippiini oli lähtenyt Songkranin jälkeen Chachoengsaoon, mutta palasi tänään pääkaupunkiin. Hän oli maininnut useaan otteeseen haluavansa hankkia itselleen uuden repun, sellaisen joka sopii raskaiden kuormien kantamiseen. Minulla on sellaisista jonkin verran kokemusta, ja päätin siksi viedä Filippiinin Ari Outdoor -vaellusvarustekauppaan. Olin aikonut tehdä niin jo aiemmin, mutta se oli ollut suljettuna milloin mistäkin syystä.
Menimme kauppaan ja kokeilimme sopivia reppuja. Filippiini piti Gregory Amberista. Minusta siitä kannatti hankkia 44-litrainen versio 34-litraisen sijaan, koska suuremmasta kapasiteetista ei useinkaan ole haittaa. Lisäksi tässä tapauksessa jostain hyvin erikoisesta syystä nämä kaksi reppua olivat selkäpaneelin korkeudeltaan samanlaiset ja vieläpä lähes samanpainoiset.
Ulkona satoi melko rankasti tutkiessamme reppuja. Kaupan myyjä avusti etsimisessä. Hän oli sitä mieltä, että Doi Chiang Dao ja Phu Chi Faa olivat mainioita vaelluspaikkoja. Kuten kaikki lukijat varmaan hyvin muistavat, niin olen nyt käynyt molemmilla, mutta en vaeltamassa.
Kaupassa ei ollut sitä Gregory Amberin väriä, josta Filippiini piti. Noh, nyt kun etsintä on aloitettu, sen voisi yhtä hyvin hoitaa kunnialla loppuun. Jatkoimme ensin Puffin Houseen, joka oli toisella puolella kaupunkia Pho Nimitin aseman lähellä. Siellä ei ollut oikein mitään naisten malleja. Palasimme takaisinpäin ja kävimme Siam Paragonissa ja CentralWorldissa. Molemmissa oli erilaisia reppuja, mutta Osprey Tempestit loistivat poissaolollaan. Juuri sellaista olisi mieluusti suositellut.
Kuvailin Filippiinille, että kun oikeaa vaellusreppua kokeilee selkäänsä ensimmäistä kertaa, jostain taustalta pitäisi kuulua sellaista enkelten laulua. Hän ymmärsi mistä puhuin kokeillessaan Osprey Aura AG:tä. Ei kovin yllättävää, se todennäköisesti on mukavin koskaan tehty reppu. Sääli vain, että se on liian korkea matkustamomatkatavaraksi.
Lopetimme etsinnät tältä päivältä.
Tilasin kotiin iltaruuaksi korealaista kanaa. Jostain syystä rakennuksessani oli tänään hirveä kansainvaellus, vaikutti siltä, että suuri määrä ihmisiä oli muuttamassa rakennuksesta pois.
Filippiini lähti illalla Fukuokaan. Hän ei ole ennen käynyt Japanissa. Viisumin saaminen mihin tahansa edistyneeseen maahan on Filippiinien kansalaiselle hyvin vaikeaa, ja hän joutui keräilemään sitä varten papereita kahdeksan kuukauden ajan.