Farmaseutti on päässyt hyvin ansaitulle muutaman päivän lomalle ennen Songkrania ja ilmaisi minulle mielihalunsa käydä jossakin rannalla.
Missä sellaisessa paikassa olenkaan ollut tässä maassa, joka on hieno rantalomakohde?
Farmaseutti matkustaisi paikalle junalla, minä Rocinantella. Aikomuksenani oli ollut lähteä matkaan jo puoliltapäivin, mutta kun ei ollut suoranainen kiire niin pakkaamisessa kesti ja kesti. Lopulta pääsin liikkeelle vasta vähän ennen neljää.
Suuntasin valtatielle. Perääni tuli valkoinen BMW-katumaasturi, jolla oli selvästi pirunmoinen kiire jonnekin. Ohi oli päästävä, ja eteen killattiin niin että piti laittaa taas jarrut pohjaan. Mikä ihme näitä BMW-kuskeja oikein vaivaa? Sama laulu joka maanosassa.
No, niin siinä kuitenkin taas kävi, että koska Rocinante liikkuu ruuhkassa paljon autoa sutjakkaammin, olin pian tämän saman BMW:n edellä. Taas mentiin ohi kovalla kiireellä. Pujottelin hiljakseen uudelleen edelle, ja jonkin ajan päästä tämä maanteiden kuningas syöksyi taas eteeni takavasemmalta. Ukkelin ajamisessa ei ollut järjen hiventäkään, mutta mopon näkeminen tuntuu laukaisevan tietyissä kuljettajissa jonkin sortin pakonomaisen ohitusreaktion mopon kulkunopeudesta riippumatta.
Saavuin Samut Songkhramiin. Menin taas katsomaan torin läpi kulkevaa junaa. Se saapui kello 17:40. Juna oli päivän viimeinen, eikä paikalla ollut enää käytännössä lainkaan turisteja. Kuvausolosuhteet olivat siis hyvät, ja valokin tuli oikeasta suunnasta. Suurin osa torikojuistakin oli kiinni.
Harmillisesti hieman ennen junan saapumista aurinko meni pilveen. Ilta-auringossa otettu kuva olisi ollut hienompi. Täytyy kuitenkin pitää vastaisuuden varalle mielessä, että tämä viimeinen juna takaa parhaat kuvausolosuhteet.
Saavuin Prachuap Khiri Khaniin pimeän jo laskeuduttua. Olin varannut huoneen suosikkihotellistani ensin kahdeksi päiväksi Agodan kautta (750 bahtia/yö) ja sitten vielä kolmeksi päiväksi puhelimitse (950 bahtia/yö). Agodan kautta ei ollut huoneita saatavilla pidemmäksi aikaa. Näin Songkranin aikaan oli hyvä, että sai ylipäätään jonkinlaisen huoneen johonkin hintaan.
Hotellin pihalla totesin, että Rocinante ei mahtunut kunnolla parkkiruutuun. Vartija haahuili jostakin paikalle, ja kehotti siirtämään Rocin parempaan paikkaan. Täälläpä on ensiluokkaista palvelua ja ymmärretään, mitä big bike tarkoittaa.
Farmaseutti saapui yhdeltä yöllä. Sitä ennen saapuvissa junissa ei ollut ollut vapaita paikkoja.
Menin noutamaan Farmaseutin rautatieasemalta. Havaitsin, että vanha rautatieasema oli suljettu ja uusi, suurempi asema oli viimein otettu käyttöön.
Nousin portaat ylikulkusillalle, jota pitkin raiteet oli mahdollista ylittää. Horisontissa helotti punainen puolikuu. Yritin dokumentoida sen, mutta palantír oli sattunut jäämään hotelliin. Ei sitten.
Juna saapui paikalle aikataulussa. Vein Farmaseutin hotellille ja järjestin sitten pienen kiertoajelun öisessä Prachuapissa. Yritin dokumentoida punaisen puolikuun, mutta se oli muuttunut valkoiseksi. Erikoista.
